Jurmingissa on ollut hiukan huoli Pörrö-kana Talvikin yöjärjestelystä. Talvikki raukka kun ei pääse lennähtämään muiden tavoin yläorsille, Talvikki on nostettava nukkumaan ypöyksin alimmalle orrelle. On väläytelty mahdollisuutta että Talvikille otettaisiin silkkikana kaveri, joka on seurana pitkinä kylminä yöhetkinä. Mutta nyt olen muutamana iltana ja aamuna havainnut että eräs alholainen kana on on lyöttäytynyt Talvikin kylkeen alaorrelle ja näin ollen Talvikki raukka ei olekkaan enään yksinäinen raukka parka.

 Ihana nähdä miten kanat osaavat huolehtia toisistaan. Edelleenkin minun tarvitsee nostaa Talvikki orrelle, mutta nyt se on mukava tehdä, kun tietää että sen ei tarvitse olla siinä yksin!

Kuvassa oikealla on paduani kaksikko Pihka (vaalea) ja (tumma) Sarvi. He ovat joukkion junnut, ehdottomasti parhaat lentäjät ja piipittävät kuin kanarialinnut. Padut ovat tulleet joukkioon viimeisimpänä jonka vuoksi ovat vielä oma kahden hengen laumansa.

Tänä iltana kun Jurmingin Isäntä palasi retkiltään kotio, kysyi hän että: "Mihin laitan kanan, kanalaanko?" Minä ihmeissäni että: "Minkä ihmeen kanan?" Isäntä:"No sen mikä on autossa pahvilaatikossa!

"

No mihinkäs muualle sitä elävää kanaa laittaisi kuin kanalaan!

Ei ikinä uskoisi että nuo kaksi on samaa rotua ja saman ikäisiä... miten tuo Vanukka on noin paljon isompi?

Ristin tuon vanupallon näköisen kanan siis Vanukaksi.

Yllä olevassa kuvassa Vanukka on ollut meillä vasta muutaman tunnin ja on häätänyt alholaisen yläorrelle ja ottanut paikkansa Talvikin lämmittäjänä. Ihanaa että tulevat noin hyvin juttuun ihan heti, onhan heillä toki yhteinen lapsuus, mutta erossa ovat jo pitkään ollut. Ei taida pitää sananlasku kanan muistista paikkaansa.

Näin meille saapui prinsessa-Vanukka, tervetuloa!

 

T