Eilen oli iloinen päivä, ulkona vallitsevasta jääkaudesta huolimatta. Kolme kuukautta sitten Amerikasta ostettu auto saapui viimein. Siippa on seurantakoodilla vahdannut auton seilaamista pitkin meriä, pit stop ja laivanvaihto Saksassa, sitten Kotkaan ja vihdoin Helsingin kautta Hämeenlinnan tulliin. Nyt se on tallin pihassa!

Kyseessä on vuoden -53 Buick Special Deluxe. Yleisilmeeltään kauhtunut, mutta jotenkin se sopii tuohon. Luulenpa että juhannus jää viettämättä - ei pelkästään kylmään sään takia - mutta erityisesti koska tuota ihanuutta pitää päästä laittamaan katsastus- ja rekisteröintikuntoon. Näitä hankintoja suurten merten takaa tehtäessä, on aina riski että tuote ei vastaa kunnoltaan myyjän kuvausta. Tässä tapauksessa kuulemma pikaisen tarkastelun perusteella on saatu sitä mitä luvattiin.

Totesin että väri on niin tyttömäinen, että vaikka tähän asti siippaa ei olisi haitannut ajella punaisella autolla, nyt alkaa haitata. Minä haluan tuon kulkupelikseni!!

 

Olen aina ihaillut 50-lukuun liittyviä juttuja,  jo ensimmäinen asuntoni oli sisustettu ja kalustettu aikakauden mukaisesti.  Tämä auto sopii käsitykseeni kauneudesta paremmin kuin hyvin.

Yksityiskohdat, viimeistely.

Arjen juhlaa, ainakin tuotuna 2010-luvulle. Aikoinaanhan nämä oli ihan vain asioita joilla saatiin perhe liikkeelle.

R